Kalervo Palsa 75-juhlavuosi

TAIDETTA PALSAN 75-JUHLAVUODEN KUNNIAKSI

Kalervo Palsan 75-juhlavuoden kunniaksi Palsa-museon henkilökunta järjesti taidetapahtuman, johon sai kuka vain, joka koki Palsan olleen innoittajanaan taiteeseensa. Tapahtuman päätteeksi Palsa-museo arpoo Palsa-tuotepaketin yhdelle onnekkaalle osallistujalle.
Mukavasti tuli erilaisia töitä, eri tekniikoilla toteutettuja, jopa runoteos! Vallan upeaa on tämä kyllä.

Tässä tapahtumaan osallistuneet työt, tervetuloa virtuaaliseen taidenäyttelyyn,

TAIDETTA PALSAN 75-JUHLAVUODEN KUNNIAKSI:

VESA MUSTONEN

”Tässä on kuvassa minun tekemä pieni puuveistos vuodelta 2012. Teoksen korkeus on noin 20 cm.
Tein sen Palsasta ja hänen taiteestaan innoittuneena.
Se on siis tavallaan kunnianosoitus K. Palsalle.”

Instagram: vesamustonen

LAURA OJALA

Akryylimaalaus kankaalle koossa 70×63.
Nimeään se ei ole vielä kertonut.

”Myös omassa kasvuympäristössä suuria tekijöitä olivat lappilaisen maaseudun uskonnollinen kuristuneisuus ja sen yöpuolella kaiken voiteleva alkoholi. Siitä syystä Palsan tapa kuvata puhuttelee. Monien teosten (erityisesti maalausten) tyyli, värit, tunne ja omituinen huumori tuntuvat hyvin tutuille. Teokseni on ikäänkuin oma kommentti ja näkökulma lisänä  ”palsankaikkeuteen”.”

Instagram: maaginen_mursu

MIKKO MARTIKAINEN

”PANZERWAGEN”
Kollaasi ja öljyväri, koko 35×20 cm. Valmistumisvuosi 2022

Instagram: loser.of.arts

KATRI ALATALO

”JÄLKI JONKA JÄTÄMME”

Sormus

Mesimarjan kukka sekä kallo murskattua Kittilän vihreää marmoria.
Kuvasin sormuksen kuivanneiden apilankukkien keskellä. Taustalla lääkepullo. 

Taidettani löytyy osoitteesta www.luontosi.fi 
Instagram: @luontosi.fi sekä @k.alatalo 

ANU RIESTOLA

SÄTEILY (2021)

Maalaus on 100 cm halkaisijaltaan, sen tekniikka on spraymaali, akryyli ja öljy levylle.

”Teos kuvaa korona-ajan ahdistusta ja Ihmistä horjuttamassa luonnon tasapainoa.
Kalervo Palsa on minulle hyvin tärkeä lappilainen maalari. Hän on vaikuttanut minuun ja teoksiini. Hänen teoksistaan voi löytää ihmiselämän koko kirjon kaikessa karmeudessaan. Hänellä on myös hyvin kauniita, jopa seesteisiä töitä, esim.mies hiihtää kylmässä huoneessa. Jotkut teokset ja sarjakuvat ovat myös aivan superkreisihauskoja, olen nauranut ääneen niitä katsellessa.”

SAMI AHMA-AHO

KUVAPARI JULHISTAMAAN PALSAN 75-JUHLAVUOTTA

”Palsan tarina ja teokset ovat tulleet minulle ensisijaisesti tutuksi puolisoni taiteen kautta. Myöhemmin katsellessani kuvia Palsan pirtistä koin paljon yhtäläisyyttä sukuni pirttiin Hämeen perämetsissä, siellä aikaa viettäessä tulee väkisinkin mietittyä Palsan tarinaa. Eikä vähiten seinäkellon vuoksi, jonka löysin pirttiä roskista tyhjentäessäni, tämä seinäkello näyttää olevan hyvin lähellä Kallen omaa seinäkelloa.

Koen Palsassa tiettyä yhtäläisyyttä Veijo Rönkkösen perustamaan Parikkalan patsaspuistoon. Nämä ovat taidetta joka on jollakin tavoin syrjässä ja piilotettuna, joko maantieteellisesti tai muutoin, suuremmalta yleisöltä. Samalla he ovat taiteilijoita jotka ovat monilla tavoin piilotettuna, syrjässä, kenties hieman omasta tahdostaankin, omistautuneita taiteelleen jossain syrjäisässä pirtissä. Kaikkien saavutettavissa, mutta silti piilossa.

Tämä saa minut ajattelemaan: kuinka paljon tällaisia taiteilijoita on piilotettuna pitkin Suomea? Tietämättömissä ja saavuttamattomissa. Samanlaisissa mökkeröissä ja pirteissä kuin oman sukuni pirtit tai nykyään jossain urbaanissa ”pirtissä”. Luomassa taidetta jonka soisi saavuttavan suuremman yleisön mutta se on silti syrjässä, sillä eihän taiteilijan mieli välttämättä lähtökohtaisesti ole sosiaalinen ja kaupallinen -vaan useasti syrjässä ja piilotettu.

Kuvaparissani laitoin seinäkellon luonnollisesti keskiöön, onhan kysymys pönden verkkaisuudesta ja luovuuden vauhdista. Näissä kuvissa espoolaisen koodarin vauhti ja kärsimättömyys on yhdistetty maaseudun pysähtyneisyyteen.

Eläköön outsider art ja seinäkellot!”

TUOMO V. HÄMÄLÄINEN

Taiteilija Hämäläiselle Palsa on toiminut innoittajana useaankin teokseen.
Katso video, kun Hämäläinen kertoo omin sanoin.

MIA RÖNKÄ

Taidetta Palsasta -runo

Kävin elokuussa 2022 ensimmäistä kertaa Palsa-museossa. Käynti oli ravisuttava ja sai miettimään taiteen hintaa tekijälleen. Kirjoitin runon museossa syntyneiden havaintojen, tuntemusten ja ajatusten pohjalta yöjunassa paluumatkalla etelään.


JOHANNA ”JORMA” KINANEN

SISÄINEN LAPSI

Öljyväri MDF-levylle
2017

”Sisäinen lapsi näyttää uhmakkaasti mielipiteensä aikamme osittain pakotetulle hyvinvointitaiteelle. Taiteilija ei ole kaikkien terapeutti. Taiteen ei tarvitse pelastaa tai voimauttaa. Taide voi olla rumaa, inhottavaa, synkkää ja röyhkeää. Sitä maailmassa ja ihmisissäkin on, eikä siloiteltu eikä sensuroitu taide pahaa maailmasta poista.  Maalaus on poikkeuksellisesti hyvin pastellisävyinen, itse olen monesti maalannut tummempia sinisiä tai mustia maalauksia ja Kalervo Palsan maalaukset ovat olleet selkeästi suurin inspiraationi ja vaikuttajani.
Erään maalauksen opettajan suurin kehu on ollut: ”Jos haluat maalata Palsamaista paskaa, maalaa noin miten maalaatkin”.”

Instagram: @jormatatinen

TONI LATVA

KOHTI EPÄJUMALIEN VALOA


”Ajattelin kuvan osalta melko graafista lähestymistapaa, 80-luvun ankeita sisustusvärejä sekä Palsamaista sekavuutta, joita näkyy varsinkin hänen alkuajan töissään. Mielikuvina tässä ehkä Palsan putkahtaminen esiin(maan alta nouseminen ja hirttyminen) erilaisista tietolähteistä. Palsan kasvot ylempänä taas ovat kuvassa revontulimaiset, lappia muistuttaen. Lisäksi kuoleman seuraaminen ikkunanomaisesti/taulunomaisesti vieressä, kuten hänen elämäntyössään. Palsan sitaatti ”Mikä perkele minua vettää alas, vaikka mie näen valon” on teokseni kontekstissa ikään kuin symbolisesti väärinpäin, kuten hirttynyt hahmo ja pimeys. Kalustamaton huone ja nousevat tipat ovat myös viittaus Palsan teoksiin sekä osa kuvani värimaailmaa.

Loput onkin varmaan sitten katsojan silmissä.”

SAKU SANTERI HEINONEN

SKINNARILAN YÖELÄMÄÄ – KUSEVA KRISTUS

”Palsa on ollut minulle suuri innoittaja aina 90-luvulta lähtien, jolloin aloin maalata vakavammin. Tuolloin töissäni oli paljon suorempaa ”palsamaisuutta” sekä estetiikassa, että teemoissa. Minulle Kalervo Palsa on edelleen tärkein kuvataiteilija. Palaan hänen töihinsä ja päiväkirjoihinsa säännöllisesti, voi sanoa, että Palsa on mukanani jatkuvasti. 
Tämä maalaus, Skinnarilan yöelämää – Kuseva Kristus, on osa laajempaa sarjaa, jota olen maalannut jo pidempään. Sen lähtöpiste on Suomen Kirjallisuusterapiayhdistyksen järjestämä hanke, jossa haja-asutusalueiden mielenterveyden haasteita kohdanneet naiset kirjoittavat elämänkokemuksistaan tekstejä. Näitä tekstejä tulkittiin ammattitaiteen keinoin maalauksiksi. Minä olin yksi maalareista. Palsan estetiikka on mielestäni läsnä tässäkin kuvassa. Maalaan mielelläni töitä, joissa kuvataan monitasoisesti pikkukaupunkien kipupisteitä. Unohdettuja ihmistarinoita ja sitä tunneilmastoa, mitä syrjässä kytee.”

Instagram: sakusanteriheinonen