PALSA 75-JUHLAVUOSI

Tapahtumat:

Kauko Sorjosen säätiön ylläpitämä Palsa-museo Kittilässä ja Kittilän kunnan kulttuuritoimi tuottivat yhteistyössä kuuden taiteilijan kanssa nykytaideteosten sarjan vuonna 2022, jonka viitteellisenä teemana osassa taideteoksia on ”Hymypoika”.

Kalervo Palsan syntymästä tuli vuonna 2022 kuluneeksi 75 vuotta.

Taiteilijoiden teokset julkistettiin vuoden mittaan järjestettävissä erilaisissa tilaisuuksissa, viimeisenä kaikki teokset olivat esillä Rovaniemen Taidemuseossa 27.1.-12.3.2023.

Vuonna 2023 juhlavuoden jälkeen Veera Kaamos Pitkänen ja Juha Allan Ekholm esittävät videoteosta Getsemanen haudankaivaja eri tilaisuuksissa. Videoteos esitettiin keväällä Digital Art Festival -tapahtumassa Kuopiossa ja syyskuussa Staalon Festeillä Kittilässä.

Teoksen idea ja tekninen toteutus on rakennettu yhteistyössä valokuva- ja mediataiteilija Juha Allan Ekholmin kanssa, joka on toiminut myös Kalervo Palsa 75v. juhlavuoden teossarjan HYMYPOIKA kuraattorina. Teosta esitetään erilaisina versioina ilman varsinaista final cut – ajatusta. Getsemanen haudankaivajan ensiesitys oli Kuopion Digital Art Festival 2023 tapahtumassa keväällä.

Videoteos esitetään Staalon Festit 2023 – tapahtumassa poikkeuksellisessa tilassa, Kirjastoauton tallissa, lauantaina 16.9.2023 tapahtumapäivän ajan. Taiteilijat kertovat teoksestaan yleisötilaisuudessa. Videon esitystä edeltää taidejulistesarjan avajaistilaisuus sekä viime vuonna koetun Kalervo Palsa 75v. juhlavuoden pohjalta käytävä paneelikeskustelu. Keskustelua emännöi Palsa-museon johtaja Anne Koskamo.

kts. Staalon Festien ohjelma: https://www.staalonfestit.fi/

KALERVO PALSA in memoriam

PALSAN 75-JUHLAVUODEN NYKYTAIDETEOSTEN SARJAN VIIMEINEN
TAITEILIJA VEERA KAAMOS PITKÄNEN

Klo 18-20
Kittilän Työväentalo & Getsemane

Ohjelmassa Museonjohtaja Anne Koskamon alkusanat ja taidetapahtuman esittely, Kittilän kunnan kulttuurisihteerin Marika Salmisen tervehdys, kuvanveistäjä ja Palsan ystävän Pekka Pitkäsen videotervehdys, Palsan ystävän Maj-Lis Pitkäsen muistopuhe ja ”Henkien tapaaminen” -näytelmä. Tässä välissä pullakahvit ja siirtyminen Palsa-museolle.
Museon pihalla Live Art -teos, jossa Kuolema pelaa korttia Luuranko-Perttulan kanssa ja haudankaivaja yllätetään kesken kaivuun.
Lopuksi Getsemanen ovi aukeaa ja valot syttyvät. Veera Kaamos Pitkäsen teos roikkuu Palsan ateljeen katossa. Ateljeen, johon taiteilija kuoli tasan 35 vuotta sitten.

Kalervo Palsan kuolinpäivänä lokakuun 3. paljastettava pronssiteos päättää Palsan juhlavuoden teossarjan. Teoksen on tehnyt Espoolainen kuvataiteilija Veera Kaamos Pitkänen.

Pitkästen perheen suhde Kalervo Palsaan oli läheinen. Veera Kaamoksen äiti Maj-Lis Pitkänen on monelle tuttu Getsemane-opas ja Palsan lähin ystävä. Isä, kuvanveistäjä Pekka Pitkänen oli myös Palsan ystävä. Hän suunnitteli ja toteutti taiteilijan haudalla olevan Palava pensas – muistomerkin. Pekka Pitkänen on ollut 3. lokakuuta paljastettavan teoksen teknisesti erittäin haastavassa valussa mukana korvaamattomana tukena ja asiantuntijana. 

Paljastuspäiväksi valikoitui Kalervo Palsan kuolinpäivä teoksen symboliikan takia. Siinä yhdistyvät toisaalta yhteys Palsaan ystävänä, lastenvahtina ja arvostettuna kollegana, toisaalta Veera Kaamos Pitkäsen subjektiivinen pienen lapsen kokemus Kalervo Palsan hautajaisiin ja kuolemaan liittyen. Palsan hautajaisvalokuvat löytyivät siivouksen yhteydessä yllättäen kellarista. Ne avasivat tapahtumaa katseltavaksi aikuisen ja taiteilijan silmin. Teoksen materiaaliksi valikoitui pronssi -metalli jolla on pitkä historia paitsi taiteessa, myös ihmiskunnan kehityksessä.

Pronssi uhmaa ajan kulua.

Ihmiselämän pituuteen verrattuna se on lähes ikuinen. 

STAALON FESTIT KITTILÄSSÄ 17.9.2022

Esitelmästään Siukonen kertoo näin:
”Tarkastelen esitelmässäni Kalervo Palsan taiteellista toimintaa häiriön tuottamisena ja vastahankaan asettumisena. Palsan taiteessa ja elämässä oli useita elementtejä, joilla hän pyrki rikkomaan porvarillisen maailmankatsomuksen sääntöjä. Palsan provosoivat teot (todelliset ja kuvitellut) ovat olennainen osa hänen taiteensa yhteiskunnallista puolta.”

Jyrki Siukonen (s. 1959) on tamperelainen kuvataiteilija ja tutkija.
Hän on pitänyt vuodesta 1982 lähtien yli sata yksityis- ja ryhmänäyttelyä ja julkaissut toistakymmentä kirjaa ja kymmeniä artikkeleita taiteen, filosofian ja kulttuurihistorian aloilta. Julkaisuihin lukeutuu kirjoja ja artikkeleita myös Kalervo Palsasta. Siukonen on toiminut Kuvataideakatemian professorina ja Lapin yliopiston lehtorina. Hän sai kuvataiteen valtionpalkinnon vuonna 2017.

Jyrki Siukonen Kittilän Kirjastolla 17.9.2022

Lue lisää Staalon Festeistä täältä.

”Videoteoksessa taiteilijat pureskelevat purukumia pukeutuneina Palsa-paitoihin ja yrittävät muovailemalla purukumia hallita materiaalia. Taiteilijoille tuntematon materiaali alkaa kuitenkin elää omaa elämäänsä ja prosessin lopputulos on osin yllätyksellinen.
Man Rayn (1890-1976) surrealististen valokuvien lailla teos käsittelee paitsi aihettaan myös taiteilijan suhdetta taiteeseen. Kalervo Palsan juhlavuoden tapahtumiin valmistunut teos kiertää Palsaan liittyvät kipupisteet, mutta tekee näkyväksi taiteen tekemisen prosesseja ja taideteoksen mysteerejä.”

Palsa-Hymypoika, Reijo Raekallio 23.7.2022

Palsa Art Cake tapahtuma huhtikuussa 2022:

Essi Korvan veistos on sekä Palsan taiteen, Palsan itsensä ja Palsan alter egon Markiisi de Palsan muotokuva, joka koostuu rikotuista viinipulloista ja betonista. Rikkinäinen lasi kuvaa taiteilijan herkkyyttä, iloja ja suruja, kun taas betoni viittaa hahmon kovuuteen, joka näyttäytyy Palsan taiteen kautta. Patsas on kuin jokin olento Palsan tauluista, siitä välittyy huumori, joka olisi varmasti huvittanut myös Palsaa itseään.

” Päätin tehdä Palsan muotokuvan tai oikeastaan Palsan taiteen, Palsan itsensä ja Palsan alter egon Markiisi de Palsan muotokuvan, josta teos sai nimensä.Teos koostuu rikotuista viinipulloista ja betonista.
Rikkoontunut lasi muodostaa kokonaisuuden yhdessä sementin kanssa.

Rikkinäisen lasin kautta haluan tuoda esiin taiteilijan herkkyyttä, iloja ja suruja. Betoni toisaalta pyrkii kuvastamaan hahmon kovuutta, joka näyttäytyy ainakin hänen taiteensa kautta.

Halusin Palsan olevan melkein kuin joku olento.

Palsan omista tauluista ja että siitä välittyisi sellainen huumori, mikä olisi huvittanut myös Palsaa itseään.

Tuntuu, että taiteilijaa katsotaan jälkeenpäin jonkun tietyn filtterin kautta mikä on valikoitunut.
Palsan kohdalla monesti me katsojat katsotaan hänentuotantoaan alkoholin värittämän legendan läpi unohtaen, että siinä on paljon muutakin.

Siksi halusin valita rikotut viinipullot teoksen materiaaliksi siinä missä ne voivat kertoa alkoholin käytöstä, ne myös piilottavat Palsan meiltä lasin taakse.

Me katsotaan häntä pullon läpi. ”

Essi Korva

Kittiläläinen taiteilija Kalervo (Kalle) Palsa (1947–1987) olisi täyttänyt tänä vuonna 75 vuotta.

Juha Allan Ekholm ja kuva- ja mediataiteilija Tuomo Kangasmaa tuovat työväentalon tilaan oman videoteoksensa ja kunnan tervehdyksen pitää Kalervo Palsan ystävä, vapaan sivistystyön lautakunnan puheenjohtaja Esa Ylläsjärvi. Palsan elämään syvennytään kerronnan ja musiikin keinoin esityksessä ”Hymni sortuvalle nerolle – kuulokuvia Palsasta”.

Man Rayn (1890-1976) surrealististen valokuvien lailla teos käsittelee paitsi aihettaan myös taiteilijan suhdetta taiteeseen. Kalervo Palsan juhlavuoden tapahtumiin valmistunut teos kiertää Palsaan liittyvät kipupisteet, mutta tekee näkyväksi taiteen tekemisen prosesseja ja taideteoksen mysteerejä.

Museonjohtaja Anne Koskamon ja kittiläläisen RallaGroup -yhtyeen esityksessä ”Hymni sortuvalle nerolle – kuulokuvia Palsasta” valaistaan pienin tunnelmapaloin, millainen oli Palsan lapsuus ja nuoruus Kittilän Narikalla ja pienessä kotimökissä, miten taiteesta ja Getsemane-ateljeesta tuli hänen ”luolansa”, pakopaikkansa ja millainen oli hänen kohtalonsa.